Bikini fitness on pinnallista hyvinvointia (ja sisäistä pahoinvointia)

pippalaukka_bikinifitnessw

Urheilulääkärinä ja urheilun suurkuluttajana olen seurannut  mielenkiinnolla keskustelua ja mediakirjoittelua bikini fitnessistä. Mediassa ja blogikirjoittelussa bikini fitness mielletään lajiksi, jossa treenataan hulluna, tarkkaillaan ruokavaliota ja oma peilikuvaa korostuneesti. Fitnessbuumi on yleisestikin noussut viime vuosina voimakkaasti esille. Vastaanotollani näen nuoria piippuunpalaneita onnettomia parikymppisiä, jotka yrittävät pitää työelämän, aikuisuuden ja terveellisen elämän palaset kasassa ja uuvuttavat itsensä ylisuorittamisella. Syntyy vaikutelma että nämä nuoret aikuiset ovat elämässään kuin kaupunkisotaan värväytyneitä aikuisia valmiina hyökkäykseen. Vain vihollinen on hukassa eikä ymmärretä että tämä löytyy usein liian läheltä, itsestä.

Bikini fitnessissä keskeinen ihanne on näyttää hyvältä ja terveeltä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuolloin ihminen olisi superterve, hyvinvoiva tai atleettinen. Valitettavan usein päinvastoin. Esteettisessä urheilussa päämäärä ja tavoite on näyttää mahdollisimman hyvältä. Tämä poikkeaa täysin perinteisestä kilpa- ja huippu-urheilusta, jossa tavoitteellisella harjoittelulla pyritään parhaaseen mahdolliseen urheilulliseen tulokseen. Hyvännäköinen urheilullinen keho on vain sivutuote.

Bikini fitness -lajissa pyritään esteettisesti täydelliseen ulkonäköön: tiukan sporttivartalon ohella hiusten, kynsien, kasvojen, ilmeen ja lavapersoonan tulee säteillä. Kehon koostumuksessa haetaan pikemminkin laihaa ja pientä kokoa, ei niinkään suurta lihasmassaa. Kehon mallissa tavoitellaan tasapainoa ylä- ja alavartalon välillä eli ns. x-mallista urheilullista kehoa. Tiukalla ruokavaliolla pyritään alhaiseen rasvamäärään kehossa, joka luonnollisesti parantaa lihaserottuvuutta. Bikini fitness on lajina vasta varsin nuori ja valmennus- ja harjoittelukokemus suhteellisen lyhytaikaista moniin perinteisiin urheilulajeihin verrattuna. Bikini fitnessissä naiset kilpailevat viidessä eri pituusluokassa ja näiden ohella nykyisin on tarjolla myös juniori- ja +35 ikäisten sarja.

Saadakseen bikini fitness -kropan, ihminen joutuu noudattamaan epäterveellistä ja epäinhimmillistä ruokavaliota sekä fyysisesti että psyykkisesti. Erityisen vaativaksi ruokavaliorytmin tekee erityisesti kaksi ajankohtaa: kurinalainen kisadieetti ja sen jälkeinen aika. Kolmas elimistön luonnonvastainen piirre on ruokailun syklisyys kisa- ja treenikauden mukaan. Normaalipainoisen ihmisen kehon on loppujen lopuksi varsin vähään tyytyväinen ja voi parhaimmillaan tasapainossa, jossa tarvittavat ravintoaineet saadaan tasaisessa homeostaasia tukevassa rytmissä ilman suuria vaihteluita ruokailurytmissä, liikunnan tai levon määrässä.

Kun kehon hyvinvointi on uhattuna rankan bikini fitness -dieetin seurauksena, hälytysmerkkejä ovat liian alhainen rasvakudoksen määrä, kuukautis- ja muut hormonaaliset häiriöt, iho-ongelmat ja erilaiset lihas-, nivel- ja rankavaivat ilman suurempia vammautumisia. Psyykkiset hälytysmerkit ovat samantyyppisiä kuin muissakin mielen säätelyhäiriöissä: elämän ja arjen sisällön täyttää treenaamiseen ja siihen liittyvät koregrafit ruokavaliohieroglyyfeineen. Sosiaalisia hälyytysmerkkejä on se, että Facebook-, Instragram- ja Twitter-tilit täyttyvät edestä-takaa, pyllistäen ja pullistaen -kuvista ja superfood-ruoka-annosten kuvista. Bikini fitness -harrastajat toki puolustavat lajiaan ja vetoavat siihen, että muut eivät ymmärrä lajin lajinalaisuuksia ja sen syvintä olemusta.

Osalla bikini fitness -urheilijoista terve järki on kadonnut ja heillä on todellisia terveysongelmia, häiriöitä kehon luonnollisessa tasapainossa, hormonitoiminnassa, luuston hyvinvoinnissa ja tasapainossa. On ylirasitusta, alipalautumista, jaksamis- ja stressiongelmaa, joka ovat usein monisyisiä ja haasteellisia selvittää.

Bikini fitness -lajissa syömishäiriöt ovat yliedustettuina. Syömishäiriöistä ja eriasteisista psykiatrisista sairaustiloista on puhuttu maailman sivu, mutta nykykeskustelussa ja fitnessbuumia suitsuttavassa yhteiskunnassa ulkonäkökeskeiseen urheiluun havaitaan liian harvoin liittyvän samoja piirteitä. Haluaisin kuitenkin kuulla hyvin argumentoidun mielipiteen lajin asiantuntijalta, miten laji äärimmäisyyksillään eroaa syömishäiriöstä, jossa säädellään omaa hyvinvointia kehollisilla menetelmillä? Tokikaan kaikki bikini fitness -urheilijat eivät ole syömishäiriöisiä, mutta heitä hoitaneena joudun toteamaan, että he ovat tässä joukossa yliedustettuina. Tämä on erityisen huono esimerkki kasvaville, kehittyville nuorille naisille, jotka hakevat paikkaansa yhteiskunnassa ja joiden keho on erityisen altis bikini fitness -lajin kaltaiselle elämäntavalle.

Terveen urheilijan elämään, treenaamiseen ja ruokavalioon kuuluvat keskeisesti elementit tasapaino, terve järki ja itsetunto. Minun silmissäni esimerkillisistä urheilua on se, että asioita tehdään pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja systemaattisesti, kasvaen urheiluun ja urheilijaksi. Parhaita onnenhetkiä urheilulääkärinä ovat ne tilanteet, jossa urheilija onnistuu saavuttamaan tavoitteensa uskaltaen epäonnistua, kompastua, nousta ylös ja silti suoriutua voittajana maaliin ilman ylenpalttista kikkailua ravintoaineilla, ruuilla ja treeneillä. Loppujen lopuksi huippu-urheilunkin menestymisen lajinalaisuudet ovat paljon yksinkertaisempia kuin bikini fitness -urheilu äärimmäisyyksillään on.