Onko Bikini fitness pahoinvointiurheilua?

Urheilulääkärin työni on ajoittain varsin hektistä, mutta eilen oli erityinen hulinapäivä. Bikini fitnessiä koskeva blogikirjoitukseni sai runsaasti huomiota ja siitä julkaistiin artikkeleita useissa lehdissä. Olen erityisen ilahtunut, että kisakuntoisten bikinimimmien kuvien rinnalla mediassa tuodaan esille järjen ääntä ja lääkärinäkökulmaa aiheesta.

Koen onnistuneeni, jos edes yksi nuori nainen pysähtyy miettimään bikini fitnessiin liittyvää sairaalloista elämäntapaa. Näitä nuoria naisia, jotka ihailevat bikini fitness- kilpailijoiden vartaloa ja elämäntapaa, tuntuu olevan valitettavan paljon.

Eilisessä blogikirjoituksessani heitin palloa bikini fitness-lajin harrastajille saadakseni hyvän vasta-argumentin mikä erottaa bikini fitness- lajin syömishäiriökäyttäytymisestä. Vasta-argumenttia ei ole kuulunut ja pohdinkin, pitäisikö tästä vetää johtopäätöksen ettei niitä ole?

Sen sijaan olen saanut tutuilta ja tuntemattomilta huikean määrän palautteita ja kiitosta rohkeudesta tarttua aiheeseen. Eräs tunnettu jääkiekkoilija kertoi kuinka bikini fitness-harrastus vei läheisen pelottavan nopeasti mukanaan ja harrastuksesta tuli pakkomielteistä. Eräs teinipojan äiti kirjoitti, kuinka pojan kaveripiirissä on tyttöjä, jotka haaveilevat tulevaisuuden bikini fitness lavoista. He dieettaavat, syövät proteiinipainotteisesti ja unelmoivat silikoneista kun tulevat täysi-ikäiseksi.

Pidän nuorten naisten ulkonäön tuunaamista silikoneilla ja botoxeilla pöyristyttävänä Itse olen sitä ikäluokkaa, että nykytrendin mukaiset vaatteet olivat myös nuoruudessani muotia. Silloin kääriydyttiin löysiin neonpuseroihin eikä olisi tullut mieleenkään korostaa naisellisia muotoja. Ehkä nytkin pientä muutosta ajatusmaailmassa alkaa ehkä olemaan nyt kun lajia on kritisoitu ja sen hohdokkuus ei kestäkään päivänvaloa.

Olen kiitollinen ja nöyrä jokaiselle jossa kirjoitukseni herätti ajatuksia ja tunteita. Kiitos siitä. Eilen kotiin tullessani huomasin että jalat pysyvät tukevasti maassa. Hehkutellessani perheelleni eilen fiiliksiäni, keskimmäinen tytär kuunteli hetken ja tokaisi: ”Joo mut laita nyt sitä ruokaa”.